Työnkulku on muuttunut maarakennuksessa digitalisaation vaikutuksesta. Piirustuksia ei tulosteta työmaalle, ja mittauksista tehdään harvemmin maamerkintöjä, joten digitalisoitu prosessi ei tue parhaalla mahdollisella tavalla työnohjausta ja seurantaa työmaalla. Piirustukset siirtyvät suoraan suunnittelijan työasemalta kaivinkoneiden koneohjausjärjestelmään. Paperikopioita ei tulosta, ja mittausmerkintöjä tehdään maastoon vähemmän. Työnohjaus on näin ollen vaikeutunut.
Ideana on valjastaa lisätty todellisuus näyttämään suunnitelmat virtuaalisina objekteina ympäristöön sidottuina, joten työn edistymistä voidaan verrata suunnitelmaan työmaalla mobiili- tai älylasien näytön kautta. Selvitystyössä on keskitytty vastamaan kysymyksiin kuten mihin maarakennuksessa voidaan hyödyntää lisättyä todellisuutta, minkälaisia haasteita liittyy lisätyn todellisuuden hyödyntämiseen, mitä katsojan sijainnin ja asennon estimointitekniikoita voidaan soveltaa lisätyn todellisuuden teollisuuden sovelluksissa sekä onko valituista menetelmistä ja laitteistoista täyttämään lisätyn todellisuuden maarakennukselle asetetut vaatimukset.
Tekniikan ja menetelmien valitsemiksi on tehty prototyypit sijainnin vastaanottamiseen senttimetritarkkuudella edullisella ja kevyellä laitteistolla, sensorifuusioon perustuva prototyyppi, yhtäaikaiseen paikannukseen ja kartoitukseen perustuva prototyyppi ja prototyyppisovellus AR -laseille. Prototyyppien ja niistä saatujen tulosten pohjalta on tarkoitus projektin seuraavassa vaiheessa rakentaa maarakennuksen ohjausta ja seurantaa avustava järjestelmä kenttätestauksia varten.
Draft -ohjelma on kannustanut selvitystyön käynnistymisessä. Talouden tuki on ensisijaisesti käytetty selvitystyön vaatimiin laitehankintoihin. Lisäksi Draftista odotetaan jatkossa apua kaupallisten mahdollisuuksien kartoitukseen ja markkinointiin, kun aluksi on selvitetty idean tekninen toteutettavuus.
Jarmo Björkqvist